Kuopion helluntaiseurakunta

Kuopion Helluntai­seurakunta
Vuorikatu 29
70100 KUOPIO

Toimisto palvelee ti-ke klo 9-13
Puh: 050 373 3543
S-posti: toimisto (at) eelim.net

Historiaa

Karismaattisuus erilaisine ilmiöineen on tuttua monien herätysliikkeiden historiasta, mutta helluntailaisuus löysi näille ilmiöille perustan Raamatusta

Helluntaiherätys on perinteisesti liitetty vahvasti Pyhän Hengen toimintaan ja karismaattisuuteen. Suomen 265 helluntaiseurakunnassa on jäseniä noin 50.000. Maailmanlaajuisesti helluntailaisia on kuitenkin jo yli 500 miljoonaa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi luterilaisia. Helluntaiherätyksestä onkin näin ollen muodostunut protestanttisuuden valtauoma.
Helluntailaisuuden voidaan katsoa syntyneen monista pienistä puroista, hengellisistä herätyksistä, joita koettiin eri puolilla maailmaa. Samalla helluntailaisuus näkee liikkeensä juurten juontavan aina Uuden testamentin ensimmäisen seurakunnan syntyvaiheisiin saakka.

”Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” (Apt. 2:1-4)

Suomessakin tiedetään varhaisempien herätysliikkeiden keskellä koetun erilaisia karismaattisia ilmiöitä. Esimerkkinä voidaan mainita vuonna 1796 Pohjois-Savossa Telppäsniityllä tapahtuneet asiat. Nuo varhaisen herännäisyyden keskellä koetut ilmiöt eivät kuitenkaan vakiintuneet liikkeen keskuuteen, vaan jäivät vähitellen taustalle ja lopulta kokonaan pois.
Helluntailaisuus nosti 1900-luvun alussa esille kysymyksen siitä, mikä on Pyhän Hengen toiminnan ja armolahjojen asema kristillisyydessä. Onko kielilläpuhuminen vain epätervettä hurmoksellisuutta. jota tulisi välttää? Saavatko uskovat edelleen profetioita? Voiko Jumalalta rukoilla sairaiden parantumista ja toimiiko Pyhä Henki? Ja jos toimii, niin miten?
Yleisestä historiasta lisää: Helluntailaisuus sai alkunsa helluntaikokemuksesta

Helluntailaisuus Pohjoismaihin ja Kuopioon

Helluntaisanoma tuli Pohjoismaihin jo vuonna 1906 norjalaisen metodistipastori Thomas Ball Barratin mukana, joka kutsuttiin vierailulle Suomeen vuonna 1911. Barrat piti kokouksia Helsingissä, mutta ulotti matkansa myös Kuopioon, jossa ensimmäiset helluntaikokoukset pidettiin NMKY:n talossa syyskuun lopulla.
Iisalmelaisen rovasti Brofeldtin poika, kirjailija Juhani Ahon veli, kirjailija ja sanomalehtimies Pekka Brofeldt oli kokenut hengellisen herätyksen ollessaan maanpaossa Ruotsissa. Brofeldtista tuli Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja. Hän joutui kuitenkin eroamaan tehtävästään vuonna 1910 linjaerimielisyyksien takia.
Brofeldt palasi Kuopioon ja alkoi vuoden 1913 alusta alkaen julkaista Toivon Tähti-nimistä lehteä. Lehti julkaisi hengellistä opetusta ja kertoi uutisia helluntailaisuudesta. Heinäkuussa 1912 Toivon Tähdessä ilmoitettiin Kuopiossa pidettävistä helluntaijuhlista. Juhlat kestivätkin sitten kokonaisen kuukauden ja niiden aikana kastettiin kymmeniä uskovia Väinölänniemen rannassa.

Eelim-seurakunta – Kuopion helluntaiseurakunta

1920-luvun alussa kuopiolaiset uskovat kutsuivat orastavaa helluntaityötä johtamaan William Uotisen. Hänen johdollaan joukko järjestäytyi helluntaiseurakunnaksi 18.1.1927. Aluksi seurakunnassa oli vain 20 jäsentä, mutta jo seuraavana vuonna jäseniä oli jo 50. Vuoden 1930 molemmin puolin jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti.
Seurakunnan kokouksessa 3.4.1928 seurakunnan vahvistettiin Eelim-seurakunta. Nimi Eelim tulee Vanhasta testamentista, jossa se mainitaan eräänä israelilaisten leiriytymispaikoista.

Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen. (2 Moos. 15:27)

Nykyisin nimi Eelim liitetään lähinnä Eelim-temppeliin, kun taas seurakunnasta käytetään nimitystä Kuopion helluntaiseurakunta.